top of page

Pro Vihjeitä

Taimen voi olla monipuolinen pintoja ja oikeastaan taimenen, kuten myös monien muiden lohikalojen pintomisesta kannattaa opetella yksi nyrkkisääntö. Mitä varovaisempi ja huomaamattomampi pintominen on, sen suurempi kala on kyseessä.

 

Nuoret innokkaat taimenet monesti paljastavat itsensä äänekkäästi pomppien innosta ilmaan tai pintomalla erittäin näkyvästi jopa kuohuavassa vedessä. Suuremmat taimenet osaavat pintoa erittäin huomaamattomasti, työntämällä kuonon aavistuksen pinnan yläpuolelle imaisten pinnalla makaavan ravinnon suuhunsa.

Lyhyehköt reittikosket ja niiden kosken pätkät suurempien vesistöjen välissä ovat monesti niin kutsuttuja läpikulkukoskia. Tämä tarkoittaa sitä, että kosken reviirejä voi asuttaa useampikin eri lajiyksilö pitkin kalastuskautta. Vaelluksella olevat kalat saattavat pysähtyä asustelemaan koskia kesäisin mutta voivat myös jatkaa näistä matkaa.

 

Tämä voi monesti tuntua perhokalastajasta hassulta mutta on täysin mahdollista, että aiemmin toiminut reviiri onkin saanut uuden asukkaan saman kauden aikana tai jopa värjöttää tyhjyyttään hetkittäin.

Sirvikkäiden kuoriutumiset ovat yleisesti kaikista helpoin tunnistettava hätsi, mitä kesäisessä koskimaisemassa voidaan tavata. Lähtökohtaisesti valtaosa vesiperhosista kuoriutuu rantakasvustoa tai objekteja, kuten kiviä tai kaatuneita puunrunkoja pitkin. Ei ole ollenkaan tavatonta, että runsaalla hätsillä myös kahluuhousuja vasten ryömii ylös kuoriutuneita sirvikkäitä.

Perhokalastuksessa on hyvä huomioida haluttu ominaisuus niin vapojen kuin siimojenkin suhteen. Ominaisuuksia on useita ja näiden valinta voikin olla melkoinen pähkinä välillä purtavaksi. Mikäli itselläsi on tietyt ominaisuudet mielessä, miten haluat vavan ja siiman yhdistelmän toimivan, niin voit käydä kyselemässä aina lisätietoa kivijalkaliikkeistä.

Perhosiimoissa suosittelenkin, että erilaisia vaihtoehtoja kannattaa olla mukana esimerkiksi yhden tai kahden varapuolan verran, jotta saadaan tarvittaessa perhot uitettua halutun tekniikan mukaisesti haluttuun syvyyteen. Perhokalastuksessa kelat ovat puolestaan enemmän tai vähemmän aina vain siimavarastoja, joten investointeja miettiessä priorisoin siiman ja vavan kelan edelle.

Mitä on dominoiva ravintomuoto? Vastaus on yksinkertainen, dominoiva ravintomuoto on vesistökohtainen lohikalojen eniten ravintonaan käyttämä ravinnonmuoto. Dominoiva ravintomuoto on pääsääntöisesti jakautunut kahteen osa-alueeseen eli hyönteis- tai pikkukalaravintoon.

 

Maalta veteen päätyvä ravinto kuten maahyönteiset, kastemadot tai jopa jyrsijät kuten esimerkiksi pohjoisessa vaeltavat sopulit, ovat harvinaisempaa ravintoa, eikä näitä voi luokitella silloin hallitsevaksi ravintomuodoksi, koska nämä eivät kuulu päivittäiseen ravintoympyrään.

Kalojen elintoiminnot kuten esimerkiksi aineenvaihdunta kuluttavat happea. Alle 10 c° vedessä kalojen kuten taimenen hapenkulutus tuntia kohden voi vaihdella 50 mg – 80 mg välillä. Vedenlämpöjen noustessa 15 c° - 21 c° välille voi hapenkulutus olla noin 200 mg – 300 mg tunnissa.

 

Kun otamme huomioon hapen tarpeen yhdistettynä erittäin vähäiseen hapenmäärään, on tästä seurauksena erittäin stressaava lopputulos kaloille. Säästelläkseen happea kalat lopettavat syömisen ja aloittavat paastoamisen.

  • Facebook
  • Instagram
  • YouTube
bottom of page